Reservimarkkina tasapainottaa valtakunnallista sähköverkkoa ja varmistaa sen toiminnan
Yksi Suomen sähköverkon elinehdoista on tasapaino eli sähkön kulutuksen ja tuotannon on oltava yhtä suurta joka ikinen hetki. Tätä tasapainoa mitataan taajuudella, joka on täydellisessä tasapainotilassa 50,0 Hz. Jos sähköä kulutetaan enemmän kuin tuotetaan, taajuus laskee, ja tuotannon ylittäessä kulutuksen, taajuus nousee. Normaalitilanteessa taajuuden sallitaan vaihdella 49,9 Hz ja 50,01 Hz välillä. Suuremmat taajuusvaihtelut voivat aiheuttaa häiriöitä sähköverkkoon, kuten sähkökatkoksia ja vaurioita sähkölaitteisiin. Suomen sähköverkon tuotantoa ja taajuuden vaihtelua voi seurata reaaliaikaisesti täällä.

Sähkömarkkinoilla tuotanto ja kulutus suunnitellaan ja tasapainotetaan mahdollisimman tarkasti etukäteen. Suunnitelmat ja ennusteet eivät kuitenkaan ole täydellisiä. Joskus kulutus saattaa olla odotettua suurempaa tai esimerkiksi tuulivoimalla ei pystytäkään tuottamaan suunniteltua määrää energiaa. Tätä varten tarvitaan sähkön reservimarkkinaa, josta Fingrid hankkii sähköverkkoon varattua kapasiteettia hienosäätääkseen kulutuksen ja tuotannon vaihtelua reaaliaikaisesti.
Ilman reservimarkkinaa sähköverkko olisi kaatunut jo kauan sitten. Kun vakaista fossiilisista voimalaitoksista siirrytään kohti uusiutuvaa energiaa sekä kulutus kasvaa teknologian kehittyessä, sähköreserviä tarvitaan entistä enemmän. Tässä kasvavassa markkinassa piilee mahdollisuus kotitalouksille ansaita lisätuloa.
Miten reservimarkkina toimii käytännössä?
Sähköverkossa pitää siis olla joka hetki tasapaino tuotannon ja kulutuksen välillä. Kun tämä tasapaino horjuu (esimerkiksi kulutus nousee yllättäen tai tuuli tyyntyy) täytyy tilanteeseen reagoida nopeasti. Reservimarkkina on luotu juuri tätä varten: sen kautta ostetaan säätökykyä, joka pitää verkon vakaana.
Säätökyky voi tulla esimerkiksi:
- sähkövarastosta (akku)
- vesivoimalasta
- tai vaikkapa teollisuuslaitoksen joustavasta kulutuksesta.
Kaikki nämä toimivat reserveinä eli ikään kuin sähköverkon joustovarana.
Reservituotteet – Eri ratkaisut eri tilainteisiin
Kaikki sähköverkon poikkeamat eivät ole samanlaisia. Joskus tarvitaan sekunnissa reagoivaa nopeaa tehoa, joskus taas pidempää ja vakaampaa säätöä. Siksi Fingrid on jakanut reservimarkkinan viiteen eri “reservituotteeseen”, jotka eroavat toisistaan vasteajan, tarkoituksen ja säätötavan mukaan.
Reservituotteet vasteajaltaan nopeimmasta hitaimpaan:
Reservituote | Mihin sitä käytetään? |
FFR – Nopea taajuusreservi | Pienen inertian tilainteiden hallinta, erittäin nopea tehovaste suuressa alitaajuushäiriössä, vasteaika jopa alle sekunti |
FCR-D – Häiriöreservi Jakautuu kahteen: Ylössäätö: Tuotannon lisäys ja kulutuksen tiputus Alassäätö: Tuotannon tiputus ja kulutuksen lisäys | Reagoi sekunneissa, kun taajuuspoikkeama ylittää normaalitilanteessa sallitut arvot (49,9-50,1 Hz). |
FCR-N – Käyttöreservi | Säätää taajuutta jatkuvasti normaalialueen (49,9-50,1 Hz) sisällä reagoiden automaattisesti. |
aFRR – Automaattinen palautusreservi | Jatkuvaa säätöä Fingridiltä tulevien signaalien mukaan 5 min vasteajalla |
mFRR – Manuaalinen palautusreservi | Pitkäkestoiset epätasapainotilanteet. Aktivoituu manuaalisesti 15 min vasteajalla |
Erilaiset säätöresurssit sopivat eri reservituotteisiin
Jotkut säätöresurssit reagoivat salamannopeasti ja jotkut hitaammin mutta vakaammin. Esimerkiksi akustot kykenevät reagoimaan sekunneissa ja siksi niitä käytetään pitkälti nopean vasteajan tuotteissa, kuten FCR-D ja FCR-N reserveissä. Akusto ei ehkä jaksa syöttää virtaa tuntikausia, mutta muutama sekunti tai minuutti riittää, kun nopeus ratkaisee.
Hitaampiin reserveihin taas sopivat paremmin esimerkiksi vesivoimalaitokset, jotka eivät ole ihan yhtä nopeita, mutta voivat tuottaa tasaisesti pitkään.
Miten kotitalous voi osallistua reservimarkkinaan?
Tähän mennessä reservimarkkina on ollut vain suurempien toimijoiden pelikenttää reservimarkkinoille vaadittavan minimitehon vuoksi. Nyt saatavilla on kuitenkin ratkaisuja, joiden avulla yksittäinen kotitalouskin voi hyötyä reservimarkkinoilla maksettavista korvauksista. Riittää, että sinulla on kotiin asennettu akku, joka on yhdistetty osaksi reservijärjestelmää aggregaattorin kautta.
Mikä on aggregaattori?
Koska yksittäinen kotitalousakku on liian pieni yksinään osallistumaan reservimarkkinoille, tarvitaan aggregaattori. Se on palveluntarjoaja, joka yhdistää akut yhdeksi suureksi virtuaalivoimalaksi. Tämän avulla kotitalouksien akut voivat yhdessä toimia samalla tavoin kuin suuret toimijat.
Aggregaattori on siis välikäsi akkusi ja reservimarkkinan välillä, joka ohjaa akustosi käyttöä automaattisesti.

CheckWatt – akustosi aivot
Markkinoiden kehittyneimpiin aggregaattoreihin kuuluu CheckWatt – Fingridin virallisesti hyväksymä ja Suomen edistynein reservimarkkinatoimija yli 10 000 ohjatun akuston kokemuksella. CheckWatt on toiminut jo pidempään pohjoismaissa, joten heidän järjestelmä ei ole uusi, vaan todistetusti toimiva.
CheckWattin ohjain asennetaan akuston yhteyteen, ja sen älykäs järjestelmä tietää joka hetki, mikä on taloudellisesti kannattavin tapa käyttää akkua:
- Osallistua reservimarkkinaan,
- ladata edullista pörssisähköä myöhempää käyttöä varten tai
- varastoida aurinkopaneelien ylijäämäenergiaa.
Kaikki toimii automaattisesti CheckWattin älykkäällä ohjauksella. Näet sovelluksesta akun toteutuneen käytön ja paljonko se on tuottanut.
(Et joudu kuitenkaan menemään naimisiin CheckWattin kanssa. Voit halutessasi irroittaa kotiakkusi heidän ohjauksesta milloin tahansa 3vk irtisanomisajalla ja ohjata akkua itse kotikäytössä. Tätä emme kuitenkaan suosittele, sillä CheckWattin ohjauksella saat akustostasi parhaan mahdollisen tuoton jokaisena hetkenä ja vielä täysin automaattisesti)
Kuinka paljon voin ansaita reservimarkkinaan osallistumisesta?
Näin korvaus muodostuu:
Ensin on hyvä käydä läpi, miten korvaus reservimarkkinaan osallistumisesta muodostuu. Käytännössä korvausta on kahdenlaista:
- Valmiuskorvaus: Maksetaan siitä, että akun kapasiteetti on valmiina reservikäyttöön.
- Käyttökorvaus: Akun reservikäytön aikana kulunut energia, maksetaan energian hinnan mukaan.
Suurin osa korvauksesta maksetaan akun käyttövalmiudesta, ei käytetystä energian määrästä. Akku saattaa purkaa sähköä vain sekuntien ajan, joten todellisuudessa käytetty energian määrä on pientä. (Esim. jos 12kWh akkua käytetään reservissä 30 sekunnin ajan 12kW teholla, on kuluneen energian määrä 0,1kWh)
Mahdolliset tienestit reservimarkkinaan osallistumisesta:
Tarve reservivalmiudelle on suuri ja korvaukset ovat olleet sen mukaisia. Tähän väliin on hyvä mainita, että korvaus reservimarkkinoille osallistumisesta maksetaan markkinahinnan mukaan. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, joten jos jokin toimija lupaa sinulle tietyn määrän tuottoa, hälytyskellojen pitäisi alkaa soimaan toimijan luotettavuudesta.
Emme siis voi luvata tuoton määrää, mutta voimme kuitenkin katsoa viime vuosina toteutuneita markkinahintoja ja pyrkiä arvioimaan reservimarkkinan tulevaisuutta. Näiden tekijöiden perusteella jokainen voi tehdä omat päätelmänsä, kuinka suuria tuotot voisivat todennäköisimmin olla.
Laskelma arvioidusta tuotosta vuoden 2024 perusteella:
Laskelman tekijät:
- 12kW/12kWh (1C akku) Solax akkupaketti CheckWattin ohjauksella
- Laskelma perustuu CheckWattin tuottoarvioon vuoden 2024 Q1-Q2 ajalta
- Osallistuminen FCR-D + FCR-N markkinaan
Laskelma:
Reservikapasiteetin hinnat Q1-Q2 (6kk) = 120 000€/MW → 120€/kW
→ 12kW akulla: 12kW x 120€/kW = 1440€
→ 1kk tuottoarvio 1440€/6kk = 240€/kk
→ 2024 vuosituotto arvio: 240€/kk x 12kk = 2880€/vuosi

Reservimarkkinan tarve kasvaa jatkuvasti
Reservimarkkina näkymät vaikuttavat lupaavilta. Fingrid julkaisi alkuvuonna 2024 asiakaslehdessään kirjoituksen, jossa todetaan, että reservikapasiteetin tarve kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana jopa 134 %. Lisäksi kirjoituksessa ennustetaan, että toteutuvat säätötarpeet voivat ajoittain ylittää nämäkin arviot.
Reservien tehtävä on varmistaa sähköverkon tasapaino jatkuvasti muuttuvassa tilanteessa. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, nopea lisääntyminen lisää verkon epävakautta, jolloin reservimarkkinan merkitys ja tarve korostuvat entisestään. Samanaikaisesti sähkön kokonaiskulutus kasvaa merkittävästi, kun sähköautot, lämpöpumput ja muu sähköistyminen yleistyvät.

Miksi reservikapasiteetin tarve kasvaa?
Reservikapasiteetin kasvavaan tarpeeseen on muutamia keskeisiä syitä:
- Uusiutuvan energian nopea kasvu: Aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotanto riippuu sääolosuhteista ja on siksi vaikeasti ennustettavaa ja vaihtelevaa, lisäten äkillisiä muutoksia verkon tasapainossa.
- Säätövoiman vähentyminen: Fossiilisia säätövoimaloita poistetaan käytöstä ympäristösyistä, mikä vähentää järjestelmän joustokykyä ja lisää muiden säätöresurssien tarvetta.
- Yhteiskunnan sähköistyminen: Kotitalouksien ja teollisuuden lisääntyvä sähköistyminen, erityisesti sähköautojen ja lämpöpumppujen yleistyminen, kasvattaa kulutuspiikkejä ja aiheuttaa suurempia vaihteluita verkkoon.
- Vaatimukset sähköverkon vakaudelle: EU:n verkkosäännöt ja kansalliset määräykset asettavat tiukkoja vaatimuksia sähköverkon laadulle, jolloin reservien merkitys korostuu.
Pieneneekö tuotot, kun reservitoimijoiden määrä kasvaa?
Hyvät reservimarkkina tuotot houkuttelevat luonnollisesti lisää sijoittajia ja kotitalouksia. Voisi helposti ajatella, että tämä pienentäisi yksittäisen toimijan saamaa “siivua” reservituloista. Todellisuudessa kuitenkin reservikapasiteetin tarve kasvaa nopeammin kuin uutta kapasiteettia ehditään rakentaa.
Suurten mittakaavojen akkuhankkeet ja reservivoimalat ovat tyypillisesti pitkäkestoisia projekteja, joiden luvitus, suunnittelu ja rakentaminen kestää vuosia. Kotitalousakustojen etuna on niiden nopea käyttöönotto: reservivalmiuden voi saada jopa muutamassa viikossa. Näin kotitalouksilla on ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää reservimarkkina tilannetta, jossa tarve on suuri ja kapasiteetti rajallinen.
Miksei Fingrid rakenna itse, jos kerran reserviakkuja tarvitaan?
Moni saattaa pohtia, miksei Fingrid itse rakenna suuria akustoja sähköverkon tasapainottamiseen, jos kerran reservikapasiteetille on niin suuri tarve. Vastaus piilee tehokkuudessa, kustannuksissa ja sääntelyssä.
Kilpailu ja kustannustehokkuus
Kantaverkkoyhtiön tehtävänä on hankkia kapasiteettia mahdollisimman kustannustehokkaasti, ja keskitettyjen omien resurssien rakentaminen olisi kallista ja epäkäytännöllistä. Fingrid hankkii reservikapasiteetin avoimilta markkinoilta kilpailun kautta, tarkoituksena pitää hankintahinnat alhaisina.
Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen
Reservimarkkinassa hyödynnetään jo olemassa olevaa infrastruktuuria. Kotitalouksien akut toimivat valmiin sähköverkon kautta, eikä uutta, kallista infrastruktuuria tarvita. Esimerkiksi suuret keskitetyt akkupuistot vaatisivat merkittäviä lisäinvestointeja sähköverkkoon.
Hajautettu järjestelmä on tehokkaampi
Satojen pienempien akkujen verkosto ympäri Suomea on toimintavarmempi kuin yksittäinen suuri akusto. Jos yksittäinen akku vikaantuu, muut akut pystyvät edelleen tarjoamaan tarvittavan säädön ilman merkittävää vaikutusta kokonaisuuteen.
Lainsäädäntö ja rooliristiriidat
EU:n sähkömarkkinamalli ja Suomen lainsäädäntö edellyttävät, että kantaverkon ylläpitäjä Fingrid pysyy neutraalina toimijana eikä osallistu merkittävästi itse sähköntuotantoon tai kulutuksen säätöön. Tämä estää rooliristiriitoja ja luo puitteet vapaalle kilpailulle markkinoilla.
Win-win-tilanne kaikille osapuolille
Hajautettu, markkinaehtoinen malli tarjoaa joustoa, jakaa investointikustannukset useiden toimijoiden kesken ja mahdollistaa nopean reagoinnin sähköverkon muuttuviin tarpeisiin. Tästä hyötyvät kaikki: sähköverkko saa tarvittavan säätökapasiteetin, kuluttajat saavat mahdollisuuden ansaita lisätuloja, ja yhteiskunnan kustannukset pysyvät kohtuullisina.